Shaolin dojo - Jotain ihan muuta

Astuessaan ensimmäisen kerran Shaolinin harjoitussalille tulija saattaa yllättyä: ei kahvilaa,

saunaa, hulppeita koristeita, uutuuttaan kiiltäviä kuntoilulaitteita tai 100 tuuman TV:tä

seinällä. Ei pauhaavaa metallimusiikkia tai kauniisti ruskettuneita vastaanottohenkilöitä

toivottamassa tulijaa tervetulleeksi.

Ilmassa on kuitenkin jotakin mikä koukuttaa. Jotakin, mitä ei löydy tavallisesta kuntosalista

tai urheiluhallista. Jo pelkkä nimi lupaa muuta. Dojo. Suomeksi käännettynä Tien Paikka.

Tien Paikka

Minkä ihmeen Tien? Olisiko viisainta valita tie ulos ja turvaan?

Jos kävijä kuitenkin rohkaisee mielensä ja tulee dojolle, pukee valkoisen harjoituspuvun

päälleen, sitoo vyönsä solmun väärin ja tuntee itsensä lumiukoksi, on hän ottamassa

ensimmäisiä askeleita Tiellä. Silloin viimeistään hänen on parasta unohtaa sen

ihmetteleminen, miksei harjoittelussa saa käyttää viimeisemmän muodinmukaista tiukkaaja

hengittävää jumppa-asua tai nilkkaatukevia 200 euron sisätossuja? Ja opetella

ymmärtämään,miksi valmentaja tuijottaa kiukkuisesti harrastajan käydessä siemaisemassa

energiajuomaa. Nestehukan uhkahan on läsnä jo viiden minuutin ponnistelun jälkeen – tosin

dojolla ei tunnuta uskovan näin, toisin kuin tavallisissa jumpissa.

Kyseessä ei olekaan tavanomainen jumppa. Hien saa kyllä pintaan vähemmälläkin vaivalla

kuin potkimalla ilmaan tai vääntelemällä harjoituskaverin ranteita. Lenkkeilemällä painokin

putoaisi nopeammin. Dojolla, Tien Paikassa, on kuitenkin jotain erityistä mikä kuntosaleilta tai

perusjumpparyhmistä puuttuu. Kuria, keskinäistä kunnioitusta, perinteitä, filosofiaa tai jotain

henkistä? Valmentajat puhuvat luonteenmuokkauksesta.

Perinteet tekevät dojon

Tien Paikassa kumarretaan paljon: Itään, länteen, pohjoiseen, harjoituskaverille,

valmentajalle, dojolle, lajin periaatteille ja menneisyyden mestareille. Aloittelija voi pohtia,

pitäisikö suihkussakin kumartaa vesihanalle? Tekevätkö kumartaminen ja hienot käytöstavat

harrastajista parempia ihmisiä? Ovatko käytöstavat edes aitoja? Aidolta ne ainakin tuntuvat

ja teeskenneltykin hienotunteisuus lienee hienompaa kuin aito mölöys. Sekin on jotain muuta.

Aloittelijat näyttävät valkoisissa puvuissaan hassuilta ja kömpelöiltä. Luultavasti he

näyttäisivät yhtä kömpelöiltä ja hassuilta missä tahansa muussakin asussa dojolla. Pari

kuukautta tekee ihmeitä: heitä ei enää kutsuta aloittelijoiksi vaan oppilaiksi, eivätkä he enää

näytä niin hassuilta kuin aiemmin. Puku on tuhraantunut ja ryppyinen, vyökin on sidottu

melkein oikein, liikkeet näyttävät määrätietoisimmilta ja silmiin on noussut uusi katse: ei

ylpeä eikä pelokas, vaan ilmeessä on pilkahdus uudesta tietoisuudesta. Sanotaan, että oppilas

on löytämässä kehonsa ja mielensä.Hän on tullut kasvokkain oman avuttomuutensa,

kömpelyytensä ja epävarmuutensa kanssa. Hän on kohdannut itsensä ja ponnistellut itsensä

voittamiseksi .Hän on huomaamattaan astellut Tietä. Se voi olla savinen karjatie tai kurja

sivupolku, mutta Tie kuitenkin.

Tule mukaan perinteiselle dojolle

Katso kurssimme osoitteessa www.shaolin.fi ja tule tutustumaan salillemme näytökseen sunnuntaina 23.8. klo 17.00.

Ilpo Jalamo shihan, 7. dan

Yuishinkai karate

Kobujutsu, tai chi, asahi

Kirjoittaja on Shaolin dojon perustaja. Ilpo Jalamo perusti salin vuonna 1977. Hän ohjaa edelleen Shaolinilla ja keskittyy tai chin, kobujutsun sekä Asahin ohjaamiseen sekä kouluttamiseen. Ilpo Jalamo on yksi Asahin kehittäjistä.