Asahi ja kamppailulajit

Asahi on kehitetty terveyttä ylläpitäväksi tai sitä kohentavaksi liikuntamuodoksi. Sitä ei voi varsinaisesti rinnastaa kuntourheiluun. Monet kuntoilulajit ovat useimmiten helpotettuja muunnelmia kilpaurheilulajeista, eivätkä niiden lähtökohtana ole olleet terveyteen liittyvät päämäärät. Tätä eivät kuntoilun ystävät aina tiedosta saadessaan kuntoilun kylkiäisinä rasitusvammoja, mustelmia ja muita normaalia elämää haittavia ongelmia. Sanonta "urheilija ei tervettä päivää näe" ei ole syntynyt tyhjästä.

Asahin kehitystyössä on lainattu periaatteita itämaisista terveyslajeista, mutta asahi on rakennettu länsimaisen ajattelumallin mukaisesti ja lääketieteen oppeja kunnioittaen. Siitä puuttuvat kokonaan teoriat, joita ei voida näyttää toteen länsimaisen tieteen menetelmin, sekä moneen itämaiseen terveyslajiin liittyvä mystiikka. Asahin liikesarjat on loogisesti rakennettu ja ne pohjautuvat yksinkertaisille, mutta syvällisille periaatteille. Asahissa ei ole kysymys voimisteluliikkeistä, joita jäljittelemällä voisi sanoa harjoittavansa asahia. Jos liikkeestä puuttuvat asahin harjoitusperiaatteet, ei harjoitusajatus – eikä harjoituksen vaikutus – ole sama kuin aidossa asahissa.

Asahin alkuperäinen kehitysryhmä muodostui oman panokseni ohella Timo Klemolasta, Keijo Mikkosesta ja Yrjö Mähösestä. Koulutettuja asahiohjaajia on nykyään yli 600, joten uusia vaikutteita tulee "perustaja-­‐isien" ohella monelta taholta, ja harjoitusryhmissä saadut kokemukset siirtyvät koulutusohjelmiin sekä käytäntöön. Asahihan ei ole vielä valmis tuote, vaan se kehittyy edelleen. Asahista on tulossa hyvää vauhtia pohjoismainen terveystaito, jota ennakoiden olemme perustaneet Asahi Nordic ry:n.

Juuret kamppailussa

Meillä neljällä asahin perustajajäsenellä on terveyteen liittyvän kiinnostuksen ohella muutakin yhteistä, nimittäin kamppailulajitausta. Ei vain muutaman vuoden, vaan vuosikymmenien kokemus japanilaisista ja kiinalaisista taistelutaidoista. Sinänsä kummallinen yhteensattuma, sillä terveyden ihannoinnilla ja kamppailutaitojen harjoittelulla ei ensi kuulemalta voisi ajatella olevan paljon yhteistä.

Asahi Nordicin perustajat Yrjö Mähönen ja Ilpo Jalamo

 

Asahilla on kuitenkin samankaltaisia piirteitä kamppailutaitojen kanssa periaatteiden tasolla. Asahi jopa kehittää itsepuolustukseen liittyviä ominaisuuuksia. Ei kylläkään siten, että asahitaidoilla voisi heittää vastustajan kumoon. Tätähän useimmat ajattelevat puhuttaessa itsepuolustuksesta. He kuitenkin unohtavat itsepuolustuksen korkeimman tason – kyvyn välttää tai ennakoida tilanteita, joissa voimakeinot jäävät ainoaksi vaihtoehdoksi. Toisinaan fyysistä itsepuolustuskykyä edellyttävät tilanteet olisivat vältettävissä nopealla ajattelulla, ennakoinnilla, myötäelämisellä tai sosiaalisen kanssakäymisen taidoilla.

Joskus itsepuolustustaitoa tarvitaan myös kyvyssä puolustaa itseään omalta itseltään. Ei ole harvinaista, että ihmiset laiminlyövät kehoaan, mieltään ja henkilökohtaisia arvojaan omalla elämäntyylillään. Asahiharjoittelu saattaa muuttaa tämän toimintamallin, tai ainakin saa pohtimaan näitä asioita – mikäli asahia harjoitetaan oikein, ei vain ulkoisia liikkeitä kopioiden.

Asahin harjoitusperiaatteet

Asahin harjoitusperiaatteet: rentous, liike-­‐hengitys-­‐mieli, kineettinen ketju, kehon linjaus, keskustan tunnistaminen, tasapaino, tietoinen läsnäolo, laaja näkökenttä, visualisointi, jne. voisivat olla harjoituksen aiheita missä tahansa kamppailutaidossa. Itse asiassa moni asahikurssille "eksynyt" kamppailutaitojen harrastaja on kurssin jälkeen kiitellyt saamaansa teoreettista oppia, koska vastaavia asioita ei ole selkokielellä tuotu esille kamppailulajin opetuksessa!

Asahin tavoitteena ei tietenkään ole ulkoisen vastustajan kukistaminen voimakeinoilla. Asahissa "kamppaillaan" vastustajista pahinta eli omaa itseä, omaa mieltä, kehon heikentymistä ja sairauksia vastaan. Keho-­‐mieli -­‐terveystilan kohentuessa saamme myös lisää vastustuskykyä stressiä ja sosiaalista painetta vastaan. Tietoisuuden lisäännyttyä olemme valppaampia liikenteessä, työssä ja kaupungilla liikuttaessa. Vältetty vaara on voitettu vaara, vaikka ulkopuolinen ei ehkä kamppailutilannetta havainnutkaan.

Tervetuloa harjoituksiin Shaolin dojolle joka sunnuntai klo 11.15-12.00.

Osoite on Linnankatu 61, Turku, 4. kerros

Ilpo Jalamo

Asahi Nordic ry

Ohjaajakouluttaja

Itsepuolustustaitojen kehittäminen

Oman fyysisen ja henkisen koskemattomuuden säilyttäminen ja puolustaminen ovat ihmiselle lähes perustarpeita. Itsepuolustuksen jaloa taitoa ovat jossain mielessä myös onnettomuustilanteisiin varautuminen ja suojautuminen sairauksilta. Monesti kamppailulajeista innostuneelta nuorelta unohtuvat kaksi jälkimmäistä ulottuvuutta. Harjoittelun tavoitteeksi tulee ehkä mahdollinen kilpailumenestys, maine tai kyseenalainen kunnia katutappeluissa. Tämä ei ole uusi ongelma, sillä tunnetuimpien japanilaisten budolajien oppi-isät (Ueshiba, Kano, Funakoshi) varoittivat kaikki samoista ihmisluonteen heikkouksista. He korostivat budoharjoittelun kokonaisvaltaista merkitystä ihmiselle ja hänen hyödyllisyyttään omalle yhteisölleen.

Vihamielisten, tai sellaiseksi koettujen, kansojen varalta olemassaolomme on aina turvattu samalla reseptillä: kehittämällä tehokkaampia aseita ja isomman armeijan kuin vastapuolella. Resepti toimii myös pahojen aikeiden toteuttamisessa ja pienemmässä mittakaavassa. Jos joku tosissaan haluaa vahingoittaa toista ihmistä, hänellä on apujoukko mukanaan tai kättä pidempää taskussaan. Budolajien hienot liikesarjat, eksoottiset aseet, näppärät heitot ja vuosikausia vaativat itsepuolustusharjoitukset eivät yksinään riitä kuin pienen uhan torjumiseen. Heikon tai kömpelön lajiharrastajan kohdalla eivät edes siihen ja isoa joukkoa vastaan ei taitavakaan budoka pärjää. Avuksi tarvitaan vielä isompi joukko kuin vastapuolella tai tehokkaampi aseistus. Noidankehä on valmis.

Voimia voidaan mitellä monella tapaa, esimerkiksi kehässä, tatamilla, kadulla tai pubissa. Nämä ovat useimmiten luonteeltaan urheilua tai tappelua – ei itsepuolustusta. Kun hyökkäävä osapuoli pyrkii tappamaan, vakavasti vahingoittamaan, ryöstämään ja raiskaamaan, olemme tilanteessa, jossa puolustamme itseämme – emme vain pönkitä minäkuvaamme tai kilpaile mitaleista. Silloin taistelemme kirjaimellisesti henkemme edestä.

Nykypäivän skandinaavisessa yhteiskunnassamme olemme tottuneet turvallisuuden tunteeseen ja luotamme viranomaisten kykyyn valvoa järjestystä. Enemmistö kansalaistamme ei tiedä itsesuojelun alkeitakaan ja jos virallinen koneisto takertelee, palaavat esi-isien toimintatavat nopeasti käyttöön – hyvässä ja pahassa. Tähän välimaastoon sijoittuvat itsepuolustuksen opettajat, jotka tarjoavat omaa ratkaisumalliaan. Se mikä kansalaisille on uhka, on taloudellista hyötyä tavoitteleville seuroille markkinarako: itsepuolustuskurssi!

Onko pikakurssi ratkaisu

Huolestuneiden kansalaisten täyttämä itsepuolustuskurssi pönkittää luonnollisesti järjestävän seuran taloutta, mutta mitä pikakurssilla voi oppia? Aivan yhtä paljon kuin vastaavan pituisella ruoanlaitto- tai kielikurssilla. Pikakurssi antaa pikatietoa, mutta todellista taitoa on turha odottaa. Henkilökohtaisesti kannatan perinteistä ja pitkäjänteistä budoharjoittelua, mutta eivät pikakurssit hyvän ohjaajan opastamana huijaustakaan ole. 

Pikakurssi voi lyhyen esittelyn ohella innostaa itsepuolustustaidon laajempaan opiskeluun, antaa pieniä vinkkejä oman turvallisuustilanteen kartoittamiseen tai tarjota jopa pienen tempun siihen, miten selvitä vastustajan napatessa hihasta kiinni. Ennen kaikkea lyhytkin kurssi voi opettaa miten minimoida vaaratilanteet: vältetään vaaralliseksi tiedettyjä paikkoja ja liikkumista huonosti valaistuilla alueilla, vältetään liikkumista kaupungilla humalassa tai yksin, tiedostetaan ympäristö ja tarkkaillaan sitä aktiivisesti, reagoidaan välittömästi mahdollisen uhan ilmaantuessa esimerkiksi poistumalla paikalta tai soittamalla apua. Pikakurssi voi olla myös hyvä silta pidempiaikaisen budoharjoittelun aloittamiseen.

Kamppailulajien harjoittelu ja itsepuolustus

Mielestäni Shaolinin kaltaisilla perinteisillä budoseuroilla on arvokas paikkansa ihmisten turvallisuuden ja itsepuolustustaidon vahvistamisessa. Dojolla harjoitellaan kontrolloidusti hyviä käytöstapoja noudattaen ja osallistujien loukkaamattomuutta kunnioittaen. Se on paikka, johon kaikki rodut, uskonnot, ikäryhmät ja kansallisuudet ovat tervetulleita. Salilla, pukuhuoneissa ja tatamilla opitaan tuntemaan harjoitustoverit. Saattaa olla, että emme aina ymmärrä toistemme ajattelua tai puhumaa kieltä, mutta budolajien "kieli" on kaikilla sama. Ihmisen toiminta, liike ja suhtautuminen ovat dojolla universaaleja, eikä niissä voi valehdella. Valehtelu onnistuu vain sanoilla. Hyvä ihminen on hyvä ihminen, huono ihminen on huono – koulutuksestaan, sosiaalisesta asemastaan, ihonväristään tai varallisuudestaan riippumatta. Budoharjoittelu kehittääkin ihmisluonteen lukutaitoa pintaa syvemmälle.

Dojolla pienen kähinän selvittämiseen tarvittavat fyysiset taidotkin kehittyvät, mutta olennaisinta on tietoisuuden kehittyminen. Pari teknistä temppua takataskussa ja säännöllisen harjoittelun kautta vahvistettu keho sekä asenne toimivat varmistuksena. Pitkäjänteisen harjoittelun välityksellä harrastajan itseluottamus kohenee, kunto paranee, sairauksien vastustuskyky kohenee ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa kehittyy.

Opitaan siis todellista itsepuolustustaitoa, eikä väkivallan kukistamista isommalla väkivallalla.

Tule Shaolin dojolle ja löydä oma lajisi. 

Ilpo Jalamo

Karate 7. dan

Tai chi -opettaja

Shaolin dojon perustaja

Shaolin dojo tulevaisuuden haasteissa

Kun syksyllä 2013 Shaolin muutti Nahkurinkadulta Linnankadulle, oli jo silloin mielessä muuttuminen tulevaisuuden haasteita vastaavaksi saliksi. Shaolinia perustettaessa oli kaupungin keskuksena vielä Kauppatori sekä Puutori.  Niihin aikoihin jokiranta oli teollisuusaluetta. Tänään on jokirannasta tullut kaupunkilaisten yhteinen paikka, jossa viihdytään ja vietetään aikaa. Shaolin dojo on jokirannassa.

Tammikuussa avataan Shaolin dojon laajennusosa. Mitä se tuo sitten tullessaan? Shaolin dojo astuu ulos  sisäänpäin lämpiävästä budosalista laajempaa palvelua tarjoavaksi hyvinvointikeskukseksi.

Salimme 2. kerroksessa on tatamipohjainen budosali. Uuteen tammikuussa avattavaan 4. kerroksen tilaan tulee puulattiainen harjoitussali, joka voidaan muuntaa kokoustilaksi. Lisäksi saamme tilavan saunatilan, jossa voi rentoutua harjoittelun jälkeen.

Hyvinvointikeskus – Mitä se sitten tarkoittaa

Haluamme tarjota lajiharjoittelijoille monipuolisen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen saman talon sisällä. Sen lisäksi haluamme tuoda tämän mahdollisuuden myös satunnaisille vieraille sekä yrityksille.

Shaolinin saleissa tapahtuu seitsemänä päivänä viikossa.  Voit valita itsellesi lajin, josta pidät ja löydät siitä itsellesi haasteita joko omiin tarpeisiisi tai jopa opetustoimintaan ja ammattilaisuuteen asti.  Huippuopetusta meille tuovat Shaolinin omien ammattiopettajien lisäksi myös vierailevat opettajat. Tulemme järjestämään lukuisia viikonloppuseminaareja. Osa niistä on lajien aktiiviharjoittelijoille ja osa taas kenelle tahansa, jota aihe kiinnostaa.

Haluamme olla mukana pitämässä yllä jokaiselle tärkeää kykyä liikkua. Vahva ja joustava keho on tärkeä niin nuorille kuin ikääntyville. Meidän suomalaisten kunto rapistuu ja sen estämiseen tarvitaan mielekästä liikuntaa. Shaolin dojolla voi aloittaa liikkumisen niin rapakuntoisena kuin aktiiviliikkujanakin. Jokaisen lähtötilanne huomioidaan ja hyväkuntoisetkin löytävät uusia haasteita. Vastaavasti huonokuntoinen voi aloittaa ujostelematta huonoa kuntoaan.

Työhyvinvointi on yrityksen voimavara 

Shaolin tarjoaa työpaikoille ja ryhmille mahdollisuuden tulla salillemme hakemaan vaihtelua ja voimavaroja arkeen. Tähän liittyy meille suomalaisille tärkeä elementti sauna. Tarjoamme mahdollisuuden kehittävään harjoitukseen tai koulutukseen ja sen päälle rentouttavaan löylyyn. Shaolinin kokoustilassa voit pitää koulutuksen tai neuvottelun. Siihen voimme lisäksi tarjota mielenkiintoista harjoittelua, jonka jälkeen työnteko on taas helpompaa. Voimme myös ideoida yritysten henkilökunnalle oman harjoituksen säännöllisesti salillamme.

Tuo siis työntekijäsi meille liikkumaan ja sitten saunomaan. Samalla voi tiloissamme pitää vaikka koulutuksen sen sijaan, että aina tyytyisitte siihen työpaikan neuvottelutilaan.

Perinteet velvoittavat

Shaolin dojon periaatteena on olla perinteinen sali ja sitä se tulee olemaan jatkossakin. Haluamme antaa harjoittelijoille ja vierailijoille paikan, jossa ei ole kilpailu tärkeintä vaan henkisen ja fyysisen hyvän minän kehittäminen henkilökohtaisten toiveiden mukaan.

Jos haluamme kokea perinteisen kamppailun  tunnelmaa, on siihen hyvä mahdollisuus Shaolinin lajien kautta. Aikido, karate, kobujutsu, jujutsu, iaido tuovat häivähdyksen vanhaa japanilaista taistelutaitoperinnettä. Jos taas kiinnostaa kiinalaiset kamppailujuuret, voi hakea niitä tai chin tai yi quanin tunneilta.  Indonesiaan meidät vie escrima ja pekiti tirsia. Tärkeintä on kuitenkin harrastaa ja liikkua lajin, josta nauttii, parissa.

Kamppailun lisäksi voimme kehittää mielenhallintaa ja keskittymistä. Tai chin, Mindful Bodyn ja yi quanin lisäksi voimme harjoitella sitä uuden lajimme joogan tunneilla. Asahi on taas suomalaisten liikunnan ammattilaisten kehittämä kehon ja mielenhallinnan harjoitus ja se sopii kaikille.

Voimahankintaa ja kehonhallintaa tuo kahvakuula. Jos taas haluamme ottelutunnelmaa, on mma oikea laji.

Shaolinin lajeissa yhdistyvät kaikki tärkeät osa-alueet: kamppailun taidot, mielenhallinnan tyyneys sekä liikunnan riemu.

Shaolin dojolta löydät kaiken, mitä tarvitset.

Shaolin on turkulaisille tuttu

Shaolin dojo on jo 70-luvun puolivälistä liikuttanut turkulaisia ja tutustuttanut kamppailun maailmaan. Sitä tarjoamme jatkossakin. Päivitämme tarjontaamme ja olemme mukana tämän päivän haasteissa.

Shaolin dojon lajit vahvistavat voimavarojamme, jotta jaksamme elää arjessa. Saamme iloa hyvien ystävien kanssa harjoittelusta sekä Shaolinin perinteikkäästä tunnelmasta.

”Perinteet tekevät dojon”, kuten Ilpo Jalamo sen sanoo ja Ilpon tapaat Shaolin dojolla kuten silloin 70-luvun puolivälissäkin. Me olemme osa perinnettä ja perinteet ovat osa meitä.

Tule mukaan hyvien lajien Shaolinille. Lue lisää lajeistamme www.shaolin.fi

Risto Lehto

Shaolin dojo

Turku Aikikai ry puheenjohtaja

Ulkoilmaleiri Vuolahdessa 27.-29.6.2015

Budoharjoittelu ei ole pelkkää neljän seinän sisälltä tapahtuvaa tatamin tömistelyä. Välillä harjoittelemme ulkona ja opimme, miten ympäristö ja vaihtuva alusta vaikuttavat taistelutaitoon. Harjoittelun ohella saamme myös nauttia ulkoilmasta, kesäauringosta ja hyvästä seurasta.

Shaolin dojon ulkoilmatapahtumia on ollut tänä vuonna Mathildedalissa sekä Vuolahdessa.

Pia Johansson kertoo, millaista oli tänä vuonna kesäleirillä Vuolahdessa.

Kesäpäiviä Vuolahdessa

Saimme viettää muutaman kesäpäivän eri kamppailulajien parissa Vuolahdessa,Kaarinassa.

Tänä kesänä leirin ohjelmassa oli perinteisesti tai chi´tä,joka toimii aina joka vuosi aamun herätyksenä loistavasti.

Tai chi on ollut ohjelmassa joka kesä vuosien varrella, Veitsenheitto tuli kuvioihin mukaan muutamia vuosia sitten ja muodostunut myös perinteeksi, eikä ihme koska paikka antaa sille aivat mahtavat puitteet ! Joka kesä leirin harjoitusohjelma menee sen mukaan mitä Kaj Westersund keksii sinne laittaa.

Kobudo, jujutsu, escrima

Tänä vuonna yllämainittujen lisäksi pääsimme tutustumaan kobudoon,ju jutsuun ja escrimaan. Kobudossa treenasimme bo´ta ja tonfaa ja osan harjoituksista pidimme hiekkarannalla, mikä teki jalat kumman kipeiksi seuraavana päivänä !

Ju jutsussa ja escrimassa pääsimme harjoittelemaan vaihtelevassa maastossa, mikä oli omiaan tuomaan tekniikoiden tekoon omat haasteensa.

Vuolahden kesäleiri on kaikille avoin,harjoittelemastasi lajista riippumatta.Leirille voi osallistua vaikka et harjoittelisi mitään kamppailulajia !!

Leiri suo oivan tilaisuuden tutustua erilaisiin kamppailulajeihin ja myös lajien harrastajiin.Ja mikä parhainta, upeissa puitteissa !

Eikä leirillä vain hikoilla urheillen, vaan hikoilua voi jatkaa iltaisin saunassa.Kylmä merivesi virkistää kropan ja mielen saunan jälkeen

Shaolin dojo - kamppailu- ja hyvinvointilajiharjoittelua monipuolisesti

Tule mukaan Shaolin dojon toimintaan. Jokainen laji tarjoaa sinulle mahdollisuuden harjoitella mielekkäästi omaa kehoasi kuunnellen. Seuraavat kurssit alkavat näytöksellä 23.8. sunnuntaina klo 17-18.

Tutustu www-sivuihimme www.shaolin.fi ja lue lisää kursseista. Seuraa myös facebookia www.facebook.com/Shaolindojoturku

Ohjaajaesittelyssä Kai Westersund

Shaolin dojon blogissa olemme puhuneet aloittelijoiden tulosta salille ja budoharjoittelun aloittamisesta. Nyt on aika antaa blogissa tilaa myös kokeneemmille harjoittelijoille sekä lajiohjaajille. Tämän sarjan aloittaa Kai Westersund. Kai täytti tänä keväänä pyöreät 60 vuotta, joten hän on hyvä aloittaja tälle sarjalle.

Filippiiniläisten kamppailulajien ja modernin länsimaisen eli gendai ju-jutsun päävalmentajana Shaolinissa toimii Kaj Westersund (s. 1955). Hän aloitti kamppailulajien harjoittelun Wado-ryu karaten parissa vuonna 1978. Samana vuonna harjoitusohjelmaan tuli myös ju-jutsu Helsingin Ju-jutsuklubilla ja paria vuotta myöhemmin B.I.F.F. Escrima englantilaisen Jay Dobrinin johdolla. Myöhemmin Westersund sai vaikutteita lukuisilta ju-jutsu –opettajilta etenkin saksasta ja englannista.

Ammattilaiseksi 90-luvulla

Vuonna 1995 Westersund siirtyi ammattiopettajaksi ju-jutsussa, B.I.F.F. Escrimassa, Wudang taijissa (Level 7 Master Instructor) sekä myöhemmin vuosikymmenen lopulla Pekiti Tirsia Kalissa, jonka harjoittelun hän aloitti vuonna 1997 William McGrathin ohjauksessa.

Avoin kiinnostus eri lajeihin  kannustaa

Kaj Westersund on perehtynyt hyvin laaja-alaisesti erilaisiin kamppailutaitoihin. Hänen harjoitusohjelmaansa kuuluvat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Okinawan klassiset asetaidot eli Ryukyu kobujutsu, Wing Chun kung fu, japanilainen jousiammunta eli kyudo, indonesialainen pentjak silat ja japanilainen samuraikoulukunta Tenshin Shoden Katori Shinto Ryu Sugawara Sogo Budo Kenkyusho –linjassa. Lisäksi Westersund on tutustunut 1980-luvulla ninjutsuun ja taekwondoon.

Tämän luulisi riittävän jo kaikkein intohimoisimmallekin kamppailulajien harjoittajalle, mutta Westersund on halunnut tutkia kamppailua vielä syvällisemmin – etenkin turva-alan näkökulmasta. Hän toimi itse turva-alalla vuosina 1976–1991 ja on harrastanut ammuntaa vuodesta 1983 lähtien. Westersund omaa ampujaluokituksen: International Mobile Training Team (I.M.T.T) Instructor Level 1-A.

Kaj Westersundin yksi erikoisalue on teräasehyökkäyksien torjuntaan ja näiden aseiden käyttöön liittyvät seikat. Hän on kouluttanut aiheen tiimoilta eri siviiliryhmien lisäksi Suomen poliisin oto-kouluttajia, tullin erikoisvalvonnan, vankeinhoitolaitoksen ja Puolustusvoimien henkilökuntaa sekä vartioita. Westersund on kouluttanut poliiseja myös Saksassa ja Belgiassa; lisäksi hän oli mukana ryhmässä, joka antoi Eestin poliiseille ensimmäisen länsimaalaisen poliisikoulutuksen.

Kaj Westersund on toiminut ohjaajana myös kansainvälisillä budoleireillä. Hän on kirjoittanut B.I.F.F. Escrimasta teoksen ”Escrima. Filipino Stickfighting” (1997) yhdessä Esa Halmisen ja Paul Pauwelsin kanssa sekä CD-pohjaisia harjoitusoppaita ju-jutsusta.

Kai Westersund

• Gendai ju-jutsu (4. dan, Suomen Jujutsuliitto)
• B.I.F.F. Escrima (Level 5 Instructor, British International Fighting Federation)
• Pekiti Tirsia Kali (Guro, Pekiti Tirsia International)
• Katori shinto ryu kyoshi menkyo

Kai Westersundin tapaat viikottain Shaolin dojolla ohjaamassa jujutsua, pekiti tirsiaa sekä escrimaa. Tule mukaan harjoittelemaan. Voit aloittaa peruskurssilla tai jos olet harjoitellut ennenkin, tule mukaan uudestaan. Lisää tietoa info@shaolin.fi

Ajat muuttuvat, mutta muutummeko me?

Ajat kamppailulajeissa ovat muuttuneet. Vanhat lajit ovat muuttuneet perinteiksi ja paikan ovat vallanneet toinen toistaan muodikkaammat lajit. Lajien tarjonnan keskellä on vaikeaa pitää harjoittelijoista kiinni ja saada uusia harrastajia. Mikä on siis perinteisten lajien tulevaisuus? Jäävätkö ne pienen eliitin kuriositeeteiksi tai kulttuuriantropologien tutkimuskohteiksi?

Varsinkin perinteisiä lajeja vaivaa välillä itsepäisyys. Kaikki halutaan pitää muuttumattomana. ”Kun kerran näin on treenattu aikaisemmin, niin näin treenataan jatkossakin.” Tämä on johtanut monien lajien näivettymiseen. Siispä on tärkeää, että perinteiset lajit pystyvät kehittymään. Harjoittelumetodien uudistaminen on elintärkeää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lajien pitäisi täysin muuttua. Perinteistä voidaan pitää kiinni. Liikesarjat, tekniikat ja lajille ominainen esteettisyys voidaan säilyttää. Ainoastaan tapa, miten lajeja harjoitetaan muuttuu. Esimerkkinä juoksu, joka on vanhin uhreilulaji maailmassa. Edelleen ihmiset juoksevat, mutta metodit, joilla juoksua treenataan ovat muuttuuneet merkittävästi.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tietomme ihmisen fysiologiasta on edennyt hurjasti. Staattisen venyttelyn rinnalle on tullut dynaaminen venyttely. Voimaharjoitukset ovat täydentyneet toiminnallisuudella. Ruokasuositukset ovat muuttuneet. Harjoitusten ja levon rytmittäminen on optimoitunut entisestään. Lista on loputon. On hassua ajatella, että mikään urheilu- tai kamppailulaji voisi pysyä täsmälleen samana tässä evoluution valtatiellä.Myös uudet lajit ovat tuoneet uusia skenaarioita. Itsepuolustuksessa pitää nykyään miettiä tekniikoita painitilanteisiin samoin kuin aseellisiin ja aseettomiin pystytilanteisiin. Varsinkin MMA:n yleistyminen on radikaalisti johtanut uusien ajattelutapojen syntymiseen.

Perinteiset lajit ja moderni vapaaottelu

2000 luvun alusta räjähdysmäisesti yleistynyt vapaaottelu on tuonut raikkaan tuulahduksen kamppailulajien maailmaan. Moni laji kehui aikoinaan kovilla tekniikoilla, jotka lopulta todettiin kilpailuareenoille sopimattomiksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita tekniikoiden toimimattomuutta itsepuolustustilanteissa. Lainatakseni Iain Abernethya: ”Emme maalaa seinääkään vasaralla”.  Kyseinen ajattelumalli on uudistanut monia asioita perinteisissä lajeissa. Tekniikoita on opittu kategorioimaan kilpailu- ja itsepuolustustilanteisiin.  Mielenkiintoista on myös ollut huomata, että viimeaikoina vapaaottelussa vanhat kamppailutekniikat ovat tehneet paluun. Esimerkkinä maegerin (suora potku) ilmestyminen kehään. Samoin ushiro uraken (takakierto kämmensyrjä lyönti) ja sokutogeri (sivupotku) yleistyvät kovaan tahtiin. Tekniikat, jotka moni alan asiantuntija ja harrastaja olivat jo tuominneet unholaan. Yhtenä paluun syynä ovat uudistuneet harjoittelumetodit, jotka ovat kehittyneet uusien lajien parissa. Viisaina harrastajina voimme kaapata harjoittelumetodit perinteisiin lajeihin ja pitää kyseiset lajit elinvoimaisina.

Miksi harjoittelemme perinteistä budoa?
 

Perinteisten lajien vahvuus on ihmisen kokonaisvaltainen kasvattaminen. Emme keskity pelkästään fyysisiin haasteisiin, tekniikoihin tai henkiseen kehitykseen, vaan kaikkiin samanaikaisesti. Tällöin tie on pidempi, mutta matkan takia me harjoittelemme. Emme päämäärän.

Shaolin dojon lajit vaalivat perinteitä samalla, kun uudet tuulet puhaltavat maailmalta. Tällöin tarjoamme värikkään ja mielenkiintoisen fuusion nykyajan ihmisille, jotka janoavat fyysistä sekä henkistä kehitystä.

“Obey the principles without being bound by them.”
― Bruce Lee

Timo Mûller, Yuishinkai karate 2. dan

Kirjoittaja on Shaolin dojon karaten vastuuohjaaja. Yuishinkai karaten lisäksi hänen lajejaan ovat kobujutsu sekä brassijutsu. Hän ohjaa myös itsepuolustustunteja tilauksesta

Portilla

Nuori mies seisoi Shinjukussa Tokiossa vanhan Kobukan aikido-dojon portilla. Uchideshi, opettajan läheisin oppilas avasi liukuoven ja kysyi, mitä vieras halusi. ”Haluan tavata O-sensei Ueshiban”. Morihei Ueshiba oli aikidon perustaja ja hän oli saavuttanut mainetta kamppailutaitojen mestarina Japanissa. Tuohon aikaan hänen oppilaakseen oli vaikea päästä. Voidakseen aloittaa aikidon oppilas tarvitsi suosituksen kahdelta opettajan tuntemalta oppilaalta tai tukijalta. Harjoittelijakunta koostui Japanin eliitistä, korkea-arvoisista upseereista ja tunnettujen sukujen vesoista. Nuori Kazuo Chiba halusi kovasti aloittaa aikidon, mutta hän ei kuulunut eliittiin eikä hänellä ollut suosittelijoita.

”Ueshiba-sensei ei ole täällä nyt, hän on opettamassa Iwamassa, näkemiin.” Chiba sanoi odottavansa portilla O-sensein tuloa. Oli kylmä ja öisin helmikuussa Tokiossa lämpötila lähenteli nollaa. Kahden päivän päästä Ueshiba saapui ja suostui ottamaan vastaan portilla hytisevän nuoren miehen, ja lopulta sinnikkyytensä ansioista hän pääsi aloittamaan aikidon ilman suosituksia. Asenne ratkaisi, eivät suositukset. Hänestä tuli yksi aikidomaailman tunnetuimpia mestareita, joka levitti aikidoa Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Se mikä Chibaa veti puoleensa oli kuuluisa mestari joka myös osoittautui maineensa veroiseksi. Chiban sai viimein vakuuttuneeksi tunne, jonka hän koki testatessaan Ueshibaa. Hän koki olonsa avuttomaksi ja voimansa turhaksi tuota vanhaa miestä vastaan. Ehkä hän ei olisi aloittanut aikidoa, jos olisi järjestetty kursseja, kuten nykyään. Häntä viehätti karismaattinen opettaja.

Talo elää tavallaan

Nykyisin portti budolajeihin ovat yleensä kurssit. Ihmiset viehättyvät lajista ja haluavat kokeilla sitä peruskurssin kautta. Päästyään sisälle lajiin, he huomaavat niitä opettavat persoonat. Persoonalliset ja kokeneet opettajat voivat motivoida oppilaita jatkamaan lajiaan monta vuotta. Jos olet juuri aloittanut kamppailutaidon harjoittelun, olet varmasti jo ehtinyt tutustua opettajaasi sekä muihin ryhmän oppilaisiin. Olet siis portilla ja matkalla kohti vahvempaa kehoa, tiukempaa asennetta ja terveempää itsetuntoa. Niihin asioihin budon harjoittelu valmistaa. Opettaja on sinulle tärkeä, koska hän omalla esimerkillään osoittaa, mihin suuntaan kannattaa kulkea. Muista kuitenkin, että vaikka olet portilla, et vielä ole talossa. Asioiden pohjustaminen vie aikaa ja sekä opettaja että oppilaat tarvitsevat kärsivällisyyttä ja aikaa sopeutuakseen yhteen ryhmänä, joka toimii dynaamisesti ja vuorovaikutteisesti. Yksin emme voi oppia budoa, tarvitsemme siihen muita. Kuten sanotaan; Talo elää tavallaan ja vieraat tulevat ajallaan. Sinun täytyy uutena oppilaana sopeutua talon tavoille ja kuunnella mitä edistyneemmät oppilaat ja opettaja yrittävät sinulle välittää.

Dojoetiketti alkaa olla jo tuttu ja muistat missä kumartaa, kenelle ja miten. Dojo alkaa tuntua tutulta etkä törmäile enää harjoituksissa tolppiin. Olet varmasti verrannut itseäsi muihin kurssilaisiin. Ihaillut niitä, jotka ovat notkeampia ja jotka osaavat kaatumistekniikan paremmin kuin sinä tai jotka pysyvät potkuissa paremmin tasapainossa. Tämä vertailu on normaalia ja silloin ymmärrät, että budossa ei koskaan tule valmiiksi. Niin kauan kun jaksat harjoitella ja vierailla dojolla, löydät uusia asioita, joilla voit kehittää tietoisuuttasi omasta kehostasi, mielen toiminnoista ja ympärilläsi vaikuttavista luonnon ilmiöistä. Asioiden oivaltaminen on yksi vaihe oppimisessa. Budossa teoria pitää kuitenkin laittaa käytäntöön. Siksi selittävät sanat ovat joskus turhia. Opimme parhaiten tekemällä ja erehtymällä. Jotta voisit tulla vahvaksi, sinun täytyy ensin löytää heikkoutesi.

Kurssi on käyty. Entä nyt?

Huomaat myös, että kurssillasi aloittelevista jotkut jäävät pois harjoituksista ja joukko harvenee. Jotkut huomaavat, että budon opetteleminen ei onnistukaan ihan muutamassa kuukaudessa, ja he luovuttavat. Kun vuosia kuluu, yhä harvempi kanssasi aloittaneista jatkaa lajin parissa. Minä aloitin aikidon opiskelun 37 vuotta sitten. Onkohan minussa jotain vikaa, kun en vieläkään osaa aikidoa vaan aina uudestaan ja uudestaan dojo vetää puoleensa? Yhtälailla turhautumiset kuin onnistumisetkin ovat tulleet vuosien saatossa tutuksi. Se kuuluu asiaan. Jos yritämme tyhjentää ämpärillä merta, vuosien työnkin jälkeen meri ei tyhjene. Pitää katsoa välillä taakseen. 

Siellä on aikamoinen lätäkkö.

Tule ja avaa oma porttisi.

Tutustu Shaolin dojon kotisivuilla lajeihimme. Löydä oma tiesi ja aloita uusi elämä.


Petteri Silenius shihan, 6. dan
Aikido, katori shinto ryu
Kirjoittaja on Turku Aikikain perustajajäsen sekä seuran aikidon sekä katori shinto ryun pääohjaaja.